Pelien lumoissa.... 😍

Heipparallaa pitkästä aikaa. Olen nyt aivan pelien lumoissa 😍

Olen lähiaikoina saanut -ja ostanut useamman pelin...ja nyt en tarkoita tietokonepelejä, vaan vanhoja kunnon lauta -ja korttipelejä.

Sain mieheltäni muuten-vain-lahjaksi Hobitti-korttipelin (olen Tolkien fani 😀)

Tykkäsin tästä, tietysti, kahdestaan on hankalampi kauheasti taktikoida, mutta onnistuu ja kiva pelihetki oli!

Kirjamessuilta puolestaan mukaan tarttui yhteiseksi kihlapäivälahjaksi exploding kittens-peli. Toivottavasti kukaan kissanomistaja ei suutu minulle.. Mieheni oli nähnyt netissä arvostelun ym. juttua ja halusi pelin, joten why not.  Peli on kuvituksensa ja tietysti myös "juonensa" perusteella aikuisten peli, joten tätä pelataan illalla muksun mentyä nukkumaan....

Eilen ostimme vuoden 2018-partypelin tittelin saaneen the build up-pelin. Tänään testattiin ja oli  muuten hauska peli kaikkien neljän pelaajan mielestä, joiden ikähaarukka oli 4-vuotiaasta eläkeläiseen. Hyvä vinkki joulupukin konttiinkin 😏.

Tätä voi hyvin pelata myös kahdestaan, joten menenpä tästä nyt pelaamaan mieheni kanssa erän build up:ia ja sitten koisimaan.

ps. anteeksi, tuli kuva väärinpäin, enkä nyt keksi mitään työkalua, millä kääntää sitä...hyvää niskajumppaa 😂

Näin iso torni siitä saatiin aikaiseksi, huimat 17 kerrosta ja sitten kaatui!

Mukavaa viikonlopunjatkoa kaikille!

Matchan lumoissa

Olen hurahtanut japanilaiseen Matcha-teehen.

Se on jauhettua vihreää teetä, joka on vihreää hienoa jauhetta. 

Juon kupillisen joka aamu, ja mielestäni se parantaa elämäni laatua. 

Saan sen avulla silmät auki ja kofeiinia heti aamusta ja näin päivä lähtee paremmin käyntiin 😍

Parhaimmillaan Matcha on nautittuna aamulla parvekkeella ennenkuin tyttäreni herää.

Minulla on käytössä isoäitini perintöä oleva iso leveä tee/kahvikuppi, joka on täydellinen Matchan valmistukseen, kupissa mahtuu hyvin sekoittamaan teen.

Tässä on keittiön tiskille keräämäni Matcha- "alttarini". 

Kaikki tarpeellinen kätevästi samassa paikassa. Rakas lapsuuden ystäväni osti minulle keraamisen mustan vispilätelineen, jossa vispilä pysyy hyvin muodossaan kun se kuivuu käytön jäljiltä. 

1. Jauhetta laitetaan laakean kupin pohjalle bambulusikallinen, näitä saa teekaupoista (voi toki annostella teelusikallakin, sitä vain tulee herkästi liikaa), 

2. Kupin pohjalle tilkka kylmää vettä, sekoitetaan bambuvispilällä tasaiseksi "massaksi"ja 

3. kaadetaan päälle loraus kuumaa vettä ja sekoitetaan bambuvispilällä. 

Lopputuloksen ulkomuodossa on tyylieroja, jotkut juovat Matchansa vaahdolla, jotkut ilman. 

Minä juon Matchani vaahdolla, koska mielestäni maku on pehmeämpi näin juotuna. 

Eri teehuoneilla on mahdollista osallistua Matchan valmistuskursseille, joissa oppii valmistamaan Matchaa oikein niin, että se on jopa hyvän makuista 😏

Kirjojen sivujen havinaa...

Tyttäreni löysi eilen kirjastosta poistettujen kirjojen välistä vanhan kirjaston lainauskortin. 

Siinä on siis kaksi kolumnia, jossa on allekain numerosarjoja. Oletan, että nämä numerot ovat lainaajien kirjastokortin -tai jonkin sortin asiointi-numeroita. 

Aion mennä alkuviikosta kotikirjastooni näyttämään tuota korttia kirjaston-tädille-tai sedälle, kumpi siellä nyt sattuu tiskin takana istumaan, ja kysyn, tietäänkö hän tällaisesta mitään. 

Asia vaikuttaa mielenkiintoiselta =) 

Ja koska olen laiska, ja olen sitä mieltä, että joka allalla on ammattilaisensa, jotka todennäköisesti tietävät paljon asioita ja mielellään keskustelevat ammatistaan toisten kanssa, aion käyttää tätä hyväkseni, enkä ala googlettamaan kirjastohistoriaa, koska siihen menisi paljon aikaa, jota minulla ei tällä hetkellä ole.  

Jos tiedät asiasta enemmän kuin minä, ole kiltti ja kommentoi blogiani, oppisin mielelläni asiasta lisää! 

Mukavaa loppuviikonloppua kaikille, saas nähdä mihin jännään huomenna törmään 😎

Kerron siitä sitten ensi viikolla...
Sain samantien ystävältäni lisätietoa aiheesta, tässä hänen vastauksensa, joka on kopioitu facesivultani, koska en ollut osannut laittaa kommentointia sivuilleni, no nyt sekin onnistuu! 

Joo näitä on tosiaan joissain kirjoissa jäänteenä vieläkin. Kortti otettiin lainatessa kirjasta pois ja siihen merkittiin lainaajan kortin numero. Tilalle laitettiin toinen kortti johon oli leimattu palautuspäivämäärä. Palauttaessa alkuperäinen kortti sitten laitettiin kirjan takakannen taskuun takaisin ja eräpäiväkortti poistettiin.

Uuden opettelua..

Olen jo vuoden päivät miettinyt, että haluaisin kertoa kanssaeläjilleni erilaisista ahaa-elämyksistä, ideoista, kokemuksista ja mietinnöistä, joita päähäni päivän mittaan vallan paljon putkahtaa. 

Innostun herkästi uusista asioista ja kyllästyn niihin melkolailla yhtä nopeasti, mutta jotkut jutut sykähdyttävät niin, että ne jäävät osaksi elämääni ja näistä jutuista kirjoittelen täällä.

Ja tässä tämä nyt on...oma blogisivuni =) 
Mieheni nauroi vieressä lapsenkaltaiselle innostukselleni, kun näin tämän hienon sivun ja kaksi riviä tekstiä, jotka sain sinne laitettua. 
Kiitos tästä sivusta kuuluu rakkaalle miehelleni, joka kädestä pitäen näytti mitä nappulaa seuraavaksi painetaan ja mitä täytyy tehdä, jotta sivun saa pystyyn. Olisi voinut jäädä ilman apua tekemättä...en ole kovin pitkäpinnainen tietokoneiden kanssa ;)

Huomenna laitan kuvaa ja mietintöjä löytämästäni (vanhasta?) kirjastokorttisysteemistä. Melko nerokasta yksinkertaisuudessaan!